Tutkimus työolosuhteiden vaikutuksesta lentoturvallisuuteen käynnistynyt

09.03.2022 | Uutiset

Artikkelikuva

Karoliininen instituutti on käynnistänyt 9.3.2022 uuden tutkimuksen ammattilentäjien parissa, joka keskittyy tarkastelemaan lentäjien työsuhdemuodon ja -ehtojen vaikutuksia terveyteen, väsymykseen ja lentoturvallisuuteen. Tutkimus on jatkoa vuonna 2018 esiteltyyn “High-flying Risks” -tutkimukseen. Lentäjien toivotaan laajasti osallistuvan tutkimukseen .

Uuteen kyselyyn pääset vastaamaan oheisen linkin kautta: http://www.project-sfs.com/

Vuonna 2018 julkaistu “High-flying Risks” tutkimus (linkki julkaistuun tutkimukseen: https://www.eurocockpit.be/sites/default/files/2019-01/Karolinska%20Institutet%20High%20Flying%20Risks.pdf) suoritettiin Ruotsin lentäjien parissa ja käsitti lähes 1300 vastaajaa. Taustana tutkimuksen oli huomiot mm. siitä, että Ruotsin viranomaiset näkivät vuosien 2010-2013 aikana ammattilentäjien sairauspoissaolojen nousseen ammattiryhmänä varsin merkittävästi.

Samanaikaisesti lentoliikenteen deregulaatio, lentoyhtiöiden sosiaalisten vastuiden välttely ja muutokset lentäjien työaika- ja lepomääräyksiin muuttivat toimialaa. Ruotsin viranomaiset näkivät tarpeen nostaa esiin lentoliikenteen muutokset ja mahdolliset riskit lentoturvalllisuudelle aikana, jolloin uudet liiketoimintamallit ravistelevat myös viranomaisvalvonnan malleja.

Huonot työolosuhteet rapauttavat turvallisuuskulttuuria ja heikentävät terveyttä

Ruotsissa suoritetun tutkimuksessa kyettiin jakamaan vastaajat kolmeen erilaiseen ryhmään, jossa lentoturvallisuusympäristö ja asenteet olivat yhdenmukaisia. Korkean riskin ympäristössä raportointikulttuuri oli heikkoa ja lentäjillä oli tunne, että palautetta ei huomioitu. Resurssit koettiin riittämättömiksi, eikä esimerkiksi proseduurien muuttuessa tarjottu riittävää koulutusta lentäjille. Samalla lentäjät kokivat, että proseduurien ja järjestelmien muuttuessa ei riittävästi evaluoitu vaikutuksia lentoturvallisuuteen ja riskien näkökulmasta. Lentäjät kokivat kuitenkin yhteistyön lentäjäkollegoiden kanssa toimivan ja kollegaan pystyi luottamaan päivittäisessä työskentelyssä.

Yleisesti tutkimuksen perusteella voitiin näyttää toteen, että esimerkiksi epätyypillisissä työsuhteissa toimivien lentäjien mahdollisuudet toimia mahdollisimman hyvin lentoturvallisuuteen liittyvissä asioissa oli heikentynyt. Korkean riskin ympäristössä vaikutuksia nähtiin myös lentäjän terveystilassa pitäen sisällään niin fyysisen jaksamisen, kuin henkisen puolen.

Korona on heikentänyt laajasti lentäjien työolosuhteita ja epätyypilliset työsuhteiden määrä voi kasvaa

Globaali lentoliikenteen kärsittyä laajasti on lentoyhtiöiden nähty käyttävän tilannetta hyväksi leikaten työehtoja ja lisäten Euroopassa epätyypillisten työsuhteiden tarjontaa. Suomessa ns. sopimuslentäjien määrä on perinteisesti ollut alhainen ja osa epätyypillisten työsuhteiden käytännöistä katsotaan jopa laittomiksi. Baltian maissa epätyypillisten työsuhteiden olemassaolo on kuitenkin jo selkeästi laajempaa ja tällaisia lentoyhtiöitä on nähty myös Suomen markkinoilla esim. ACMI -toiminnassa. Epätyypillisissä työsuhteissa monesti lentäjälle tarjotaan sopimusta, jossa läsnä on esimerkiksi sairaspoissaolot ja vuosilomat palkattomina, tyypikelpoisuuden ja lääketieteellisen kelpoisuuden ylläpito lentäjän omalla vastuulla ja vapaa-ajan hallinta täysin työnantajan määräysvallan alaisena, niin työvuorolistan suunnittelun, kuin siihen tehtävien yksipuolisten muutostenkin osalta.

Karoliinisen instituutin maaliskuussa 2022 käynnistyvä tutkimus laajentaa lentäjien työolosuhteiden, jaksamisen ja lentoturvallisuuskulttuurin kysymykset euroopanlaajuisiksi. Kysymykset käsittelevät mm. työsuhteen muotoa, lentoyhtiöiden sosiaalista vastuullisuutta, ongelmia päivittäisesä työympäristössä ja lentäjien jaksamista. Tutkimuksilla on todistetusti ollut vaikutusta erityisesti vaikuttamistyössä, jota tehdään korostetusti yhteisellä rintamalla EU:n komission ja parlamentin työn kautta. Samalla tutkimus antaa mahdollisuuden nostaa esiin havainnot myös kansallisten viranomaisten kanssa, jotka monesti toimivat varsinaisena työkaluna valvoa lentoyhtiöiden toimintaa ja saattaa lainsäädäntöä vapaasti soveltavat toimijat noudattamaan yhteisiä pelisääntöjä.


Lue lisää aiheesta