Lentoliikenne pyörii maailmanlaajuisesti ympäri vuorokauden yhdistäen eri mantereet. Siinä missä matkustajille halutaan tarjota lyhyet vaihtoajat, kilpailukykyiset hinnat ja mielekkäät aikataulut, tarkoittaa tämä usein lentäjien osalta pitkiä päiviä ja epäsäännöllisiä työvuoroja. Epäsäännöllisyys kuuluu alan työolosuhteisiin ja lentokone matkustajineen pyritään tuomaan määränpäähän myös poikkeuksellisissa tilanteissa (sääolosuhteiden aiheuttamat rajoitteet, tekniset haasteet, lennonjohdon rajoitteet). Välillä tämä tarkoittaa varakentille päätymistä tai koneen korjaamista lentoturvallisuutta vaalien, mutta samalla työpäivien venymistä. Lentotyön määrää ja päivien pituutta rajoittava paitsi viranomaisen määräykset (Flight time limitations, FTL) ja työehtosopimus.
Lentoturvallisuuden ja lentäjien jaksamisen näkökulmasta työpäivien pituus ja lentosuoritteiden määrä on rajoitettu viranomaisen toimesta lakisääteisesti. Euroopassa noudatetaan EASA:n lentoaikamääräyksiä (Flight time limitations), jotka on luotu takaamaan lentäjille riittävän määrän lepoa ennen ja jälkeen lennon. Tavoitteena määräyksien noudattamisella on taata vireä ohjaamomiehistö ja näin lentoturvallisuuden kannalta olennaisen osan suoriutuminen niin normaaleissa kuin poikkeuksellisissa tilanteissa. FTL antaa toiminnalle perusraamit, mutta olennaisena on tarkastella myös inhimillinen puoli -jaksaminen on yksilöllistä, riippuu iästä ja työvuorojen suunnittelulla voidaan merkittävästi ennaltaehkäistä väsymistä.
EASA julkaisi maaliskuussa 2019 lentäjien vireystilaan liittyvän tutkimuksen, johon osallistui mm. Suomen ja Ruotsin asiantuntijoita. Tutkimuksen kautta pyrittiin selvittämään yötyön määrän vaikutusta vireystilaan ja kuinka yötyön vaikutuksia voitaisiin rajata, pitäen näin huolta lentoturvallisuudesta ja lentäjien terveystilasta. Yleisesti on tunnustettua, että epäsäännöllinen työskentely, yötyö ja pitkät työpäivät vaikuttavat ihmisen yleisterveyteen ja suoriutumiseen työtehtävistä. Tämän vastapainoksi epäsäännöllistä työtä tekevien (ja lentäjien) suojaksi on rakennettu ja tulee rakentaa myös vastaisuudessa suojaa lakisääteisillä maksimityöajoilla. Kyseessä on kokonaisvaltainen toiminta, jossa paitsi yksittäisten päivien osalta, tulee huomioda kumuloituvan väsymyksen merkitys.
Olennaista vastuuta lentoturvallisuuden varmistamisesta on sälytetty yksittäisille lentäjille. Yksiselitteisesti työtehtävää ei saa ottaa vastaan, mikäli kokee itsensä väsyneeksi. Huonosti nukuttu yö, sairastelu, pitkät työputket ja vaihtelevat työrytmit vaikuttavat jokaisen jaksamiseen. Olennaista on työnantajien ja työyhteisöjen osalta kannustaa lentäjiä ilmoittamaan mikäli toimintakyky on heikentynyt ja perumaan töihin tulon. Jotta lentoturvallisuus voidaan varmistaa, tulee myös palkkarakenteen olla sellainen, että lentäjälle ei tule taloudellista tappiota jäädessään toimintakyvyn alentumisen johdosta kotiin lepäämään. Levännyt, vireä ja ammattitaitoaan käyttämään kykenevä lentäjä on kaikkien etu.