24.05.2022 | Uutiset
Suomen Lentäjäliitto on kiinnittänyt huomiota lisääntyneeseen wet lease operaatioiden käyttöön Euroopassa, jossa lentoyhtiöt ulkoistavat kokonaan tai operoivat väliaikaisesti ulkopuolisen työvoiman avulla alkuperäisen brändin nimissä myytyä liikennettään.
Syiksi resurssipulaan on esitetty yllättävän nopeasti elpynyt matkustuskysyntä ja aikaisempien kapasiteettileikkausten laajuus koronarajoitusten aikana. Lentokoneita on myyty tai poistettu käytöstä ja osa irtisanotuista tai lomautetuista työntekijöistä on jättänyt pysyvästi alan.
Suomen sisäistä liikennettä on leikattu jo ennen koronaa merkittävästi ja osa ns. maakuntalennoista kilpailutettiin julkisen vallan toimesta. Maakuntalentojen kilpailutuksessa reittien operointi siirtyi Suomen ulkopuolisille lentoyhtiöille ja kilpailutuksessa otettiin hyvin vähän kantaa operaattoreiden sosiaaliseen vastuullisuuteen.
Suomen sisäinen liikenne ja Suomesta Eurooppaan lentäminen kiinnostaa ulkomaisia lentoyhtiöitä, joissa työntekijöiden oikeudet ja työsuhdeturva eivät vastaa suomalaisia standardeja. Ostajan intressi kohdistuu ostoliikennesopimuksissa usein itse lentoon ja sen hintaan, ja sosiaalista vastuullisuutta harvemmin tarkemmin tarkastellaan – kunhan matkustajat pääsevät kohteeseen luvatussa aikataulussa. Osittain kyse on myös valtion tuella toteuttavista lennoista.
Uusimpana avauksena Finnair on päättänyt resurssipulaan vedoten ostaa liettualaiselta DAT LT -lentoyhtiöltä yhden A320 koneen liikenneohjelman. Kyse on wet lease -toiminnasta, jossa lentoyhtiö toimittaa lentokoneen miehistöineen lentämään tarvittavia reittejä ostajan nimissä.
DAT LT:n omistajana on tanskalainen DAT (Danish Air Transport), joka on myös osaomistajana Finnairin osittain omistamassa Norrassa. Norra operoi suomalaisella miehistöllä EMJ190 ja ATR72 kalustolla Finnairin syöttöliikennettä.
FPA:n tietoon on saatettu, että DAT:n Liettuan toimipisteen kautta on suomalaisille lentäjille tarjottu ns. epätyypillisiä "työsuhteita", joissa lentäjät toimivat näennäisyrittäjinä ja kantavat osaltaan yritykselle perinteisesti kuuluvia riskejä henkilökohtaisesti. Epätyypilliset sopimukset pitävät yleensä sisällään erilaisia kirjauksia lomien tai vapaapäivien eväämisestä yksipuolisesti varsinaisen lentotoiminnasta vastaavan yhtiön toimesta, sairauslomien palkattomuudesta, työnantajan perinteisten vastuiden siirtämisestä "yrittäjälle" ja esimerkiksi lupakirjaan liittyvien kelpoisuuksien kustannuksien vastuiden kantamisesta. Lentäjä on sopimuksissa alisteisessa asemassa vailla varsinaista vaikutusmahdollisuutta todellisen yrittäjän lailla milloin lentää, minne lentää ja kuinka paljon lentää.
Yksi ilmenemismuoto epätyypillisissä työsuhteissa on ns. “Pay-to-fly” -konsepti, jossa valmistuneelta lentäjältä vaaditaan tyyppikelpoisuuden hankkimisen lisäksi erillistä maksua lentämisestä kaupallisilla lennoilla. Lentäjältä saatetaan pyytää esimerkiksi 30 000 € maksua siitä, että lentäjä pääsee lentämään noin vuoden (palkatta) lentoyhtiön reiteillä. Osa lentoyhtiöistä käyttää näin uransa alkuvaiheessa olevan lentäjän tilannetta hyödyksi, sillä lentäjällä voi tässä vaiheessa olla taakkana jo noin 150 000€ koulutuskustannukset. Globaali lentäjäyhteisö on tehnyt jo pitkään työtä lainsäätäjien kanssa epätyypillisten työsuhteiden kitkemiseksi lentoalalta.
Suomen Lentäjäliiton näkemyksen mukaan Suomessa toimivilta lentoyhtiöiltä tulee edellyttää sosiaalista vastuullisuutta. Tämän vastuunkannon tulee ulottua myös ostoliikenteeseen, jossa lentoturvallisuuden ja taloudellisten vastuuseikkojen rinnalla tulee vaatia sosiaalisesti kestävien työsuhteiden käyttämistä koko alihankkijaverkostossa.
Suomen tulee vaatia ja Suomessa toimivalta lentoliikenteeltä tulee vaatia samanlaista vastuullisuutta hankinnoissaan, jota suomalaisilta lentoyhtiöiltä itseltään vaaditaan työnantajavastuiden täyttämiseksi. Muutoin rapautamme hiljalleen alan toimintaympäristöä ja heikennämme ilmailun ammattien vetovoimaisuutta, joka saattaa entisestään lisätä pulaa osaavasta työvoimasta. Lentäjän työ ei ole yrittäjyyttä. Yritysten vastuullisuus sisältää talouden ja ympäristön lisäksi myös sosiaalisen vastuullisuuden. Jokaisen vastuullisen lentoyhtiön takana on sitoutunut, koulutettu, motivoitunut ja suorassa työsuhteessa oleva lentäjä.