Lentoliikenteen työllistävä vaikutus ulottuu laajalle

22.10.2020 | Uutiset

Artikkelikuva

Suomesta pitää tehdä maailman sujuvin ja houkuttelevin paikka vaihtaa lentoa myös koronan aikana

Lentoliikenteen oltua nyt yli puoli vuotta tasolla, joka keskittyy vain välttämättömiin liikenneyhteyksiin, alkaa paljastumaan konkreettisesti lentoliikenteen ja matkustamisen merkitys Suomelle. Lentoliikenteessä huomio keskittyy usein vain itse lentokoneiden liikkumiseen paikasta toiseen, mutta samalla kokonaisuuden laajuus jää helposti huomioimatta.

Suomen vilkkaimman lentoaseman ympäristössä Helsinki-Vantaalla lentoliikenne mahdollistaa Uudenmaan liiton mukaan välillisesti jopa 30 000 työpaikkaa. Tältä osin Suomen lentäjäliitto haluaa korostaa osaltaan lentoliikenteen tarpeita pitkäjänteiselle tuelle koronakriisissä. Mikäli lentoyhtiöistä ja ammattitaitoisesta henkilökunnasta ei voida pitää huolta, uhkaavat alan haasteet vaikuttaa erittäin laajasti yhteiskuntaan työllisyyden ja verotulojen muodossa negatiivisesti. Tarkastelemalla Suomen kautta kulkevan lentoliikenteen kehitystä huomaa selkeästi mannertenvälisten lentojen ja Finnairin laajentuneen liikenteen merkityksen. Liikenne ei noussut esimerkiksi vuoden 2019 tasolle nopeasti, vaan pitkäjänteisellä työllä. Tästä syystä myös verrattain lyhytaikaiset haasteet voivat vaikuttaa pitkäaikaisesti lentoliikenteen elpymiseen, mikäli toimintaedellytyksiä ei samalla turvata.

Lentoliikenteessä matkustajavirtojen hallinta on erittäin tärkeässä roolissa ja perustuu laajasti verkostomaiseen lentoliikenteeseen. Toiminta perustuu positiiviseen kierteeseen, jossa Suomen osalta erityisesti kaukoliikenteen rooli korostuu. Suomen ollessa sijainniltaan syrjäinen ja väestöltään pieni, Helsingin lentokentän kautta kulkevien mannerten välisten lentoyhteyksien määrä on tulevaisuuden kannalta kriittinen tekijä. Pienikin lisä kaukoliikenteen lentojen määrässä saa aikaan lisälentoja lähiliikenteeseen, mutta myös itse matkustajia, joiden palvelemiseen tarvitaan yrityksiä lentokentällä ja kotimaan kohteissa.

Matkustajavirroista kilpaillaan paitsi lentoyhtiöiden ja allianssien sisällä, mutta myös lentokenttien ja ns. hubien välillä. Euroopan sisäistä lentoliikennettä tarkasteltaessa näkyy Suomen suhteellisesti huonompi asema koronan rajoitusten ja matkustussuositusten erilaisuuden aikana. Lentomatkustusta on edelleen olemassa ja ihmisillä on tarve matkustaa koronasta huolimatta. Matkustajat myös tottuvat käyttämään samoja reittejä hakeutuessaan maailmanlaajuisella pelikentällä eri kohteisiin.

Suomen ollessa sijainniltaan tuntemattomampi vaihtokohde Keski-Euroopan suuriin hubeihin verrattuna vaatii Suomen aseman säilyttäminen erityisiä ponnisteluja. Tästäkin syystä Suomen ei tule rakentaa koronan varjolla erityisiä, muista maista poikkeavia rajoitteita matkustamiselle.

Suomen tulee etsiä kaikki parhaimmat ja sujuvimmat menettelyt pitää huolta koronatartuntojen vähäisestä määrästä. Olemme olleet syystä ylpeitä Helsingin lentokentän lyhyistä ja sujuvista vaihtoajoista lennolta toiselle. Meidän tulee voida jälleen saavuttaa tilanne, jossa Helsinki tunnustetaan maailman sujuvimpana lentoasema vaihtaa lentoa. Helsingin lentokentästä tulee saada jälleen lentoasema, josta on laajat ja monipuoliset yhteydet ympäri maailmaa kauttakulkijoille, sekä reitti matkustaa turvallisesti myös koronan aikana. Tähän tarvitsemme monitasoista yhteistyötä yritysten ja viranomaisten välillä, sekä poliittisten päättäjien tahtoa pitää huolta alan työllistävästä vaikutuksesta. Lentoliikenteen elpyminen on koko yhteiskunnan etu.

 


Lue lisää aiheesta