Lentoalan toimijat vetoavat vastuullisuuteen laserosoittimien osalta

18.03.2021 | Uutiset

Artikkelikuva

Traficom, Suomen Lentäjäliitto, Rajavartiolaitos, FinnHEMS, Säteilyturvakeskus ja Puolustusvoimat vetoavat yhteisessä tiedotteessa huomioimaan laserosoittimien aiheuttaman riskin lentoliikenteelle. Lasersäteet voivat haitata lentäjien näkökenttää ja aiheuttaa jopa näkökyvyn pysyviä vaurioita. Laserosoittimen säteen osuminen lentokoneen tai helikopterin ohjaamoon erityisesti lennon kriittisten vaiheiden, lentoonlähdön tai laskeutumisen aikana voi aiheuttaa merkittävän uhan lentoturvallisuudelle. Tällä viikolla Virgin Atlanticin lento Lontoosta palasi laserhäirinnän johdosta lentokentälle.

Yhteiseen tiedotteeseen voit tutustua alla:

Laserhäirinnällä voi olla vakavat seuraukset lentoliikenteessä – laser ei ole lelu

 

Lentokoneiden ja helikoptereiden häirintä laserilla on vakava uhkatekijä lentoliikenteessä. Lasersäteet voivat haitata lentäjien näkemistä etenkin lennon kriittisissä vaiheissa, kuten lentoonlähdön ja laskeutumisen aikana. Tilapäisetkin häiriöt näkökyvyssä voivat aiheuttaa kohtalokkaita seurauksia. Laserosoittimia ei saa kohdistaa ihmisiin eikä ilma-aluksiin, eivätkä ne sovellu huvikäyttöön. Laserhäirintä on rangaistavaa.

”Laserosoittimen säde voi vaikuttaa pieneltä ja vaarattomalta, mutta se voi häiritä lentäjiä pitkän matkan päähän, keskeyttää kriittisen operaation ja johtaa pahimmillaan onnettomuuteen”, sanoo Liikenne- ja viestintäviraston Traficomin ylijohtaja Jarkko Saarimäki. ”Vaikka raportoidut laserhäirintätapaukset ovat vähentyneet viime vuosina, on jokainen häirintätapaus liikaa ja vaaraksi lentoturvallisuudelle,” Saarimäki jatkaa.

Lentäjien lisäksi vaarassa ovat myös muut

Lasersäteet vaikeuttavat lentäjän keskittymistä ja voivat aiheuttaa näköhäiriöitä sekä toimintakyvyn osittaisen menetyksen. Osuessaan ilma-aluksen ohjaamon ikkunaan säde tyypillisesti vielä siroaa, jolloin se saattaa häikäistä koko ohjaamon. Esimerkiksi helikopterissa myös muut miehistön jäsenet voivat saada laserista pahimmillaan pysyviä silmävaurioita.

”Lentäjät ovat ohjaamossa varmistaakseen turvallisuuden kaikkina hetkinä. Lasersäteen osuminen lentokoneen tai helikopterin ohjaamoon ei ole pieni häiriö, vaan lentäjän sokaistuessa valosta on se kuin hyökkäys lennon turvallisuutta kohtaan. Matalalla lennettäessä pimeänäkökyvyn säilyminen on aivan välttämätöntä”, muistuttaa Suomen Lentäjäliiton turvatoimikunnan puheenjohtaja Lauri Soini.

Laserhäirinnällä voi tietämättään aiheuttaa vahinkoa myös kolmannelle osapuolelle, huomauttavat Vartiolentolaivueen apulaiskomentaja Pasi Marttinen ja FinnHEMSin lentotoimintayksikön päällikkö Ari Pellinen. ”Meripelastushelikopterin kiireellisellä hälytystehtävällä esimerkiksi jäihin pudonneen henkilön selviytymisen ratkaisee avunsaannin nopeus. Laserhäirintä voi viivästyttää avunsaantia tai pahimmassa tapauksessa estää sen kokonaan”, sanoo Marttinen. Pellinen jatkaa: ”Aina kun lääkärihelikopteri hälytetään, on lähtökohtaisesti kyse hengestä. Tehtävän keskeytyminen voi olla hätätilapotilaalle kohtalokasta.”

Laser ei ole lelu

Käsikäyttöiset laserosoittimet ovat edullisia ja helposti saatavilla, joten monet pitävät niitä virheellisesti leluina. Lasten leluissa saa kuitenkin olla vain heikkotehoinen luokan 1 laser, joka ei aiheuta vaaraa silmille. Laserosoittimet eivät sovellu huvikäyttöön, eikä lasersädettä saa kohdistaa ihmisiin eikä ilma-aluksiin.  Liian voimakas laserosoitin voi vaurioittaa silmiä pysyvästi ja sallituillakin lasereilla voi aiheutua näkökyvyn tilapäisiä häiriöitä, kuten häikäistymistä, välähdyssokeutta ja jälkikuvia.

Ulkomailta on mahdollista hankkia laserosoittimia, jotka ylittävät roimasti suomalaiset maksimitehorajoitukset. Suomessa hyväksyttävät laserosoittimet toimivat näkyvän valon aallonpituusalueella ja niiden maksimiteho on 1 milliwatti. AV-laitteistokokonaisuuksissa voi olla maksimissaan 5 mW:n laserosoitin. Mikäli tällaisessa osoittimessa on vihreä säde, se voi häiritä lentäjiä jopa kolmen kilometrin etäisyydeltä. Teholtaan 125 mW:n laserilla häirintä voi ulottua yli 18 kilometrin päähän.

”On syytä huomata, että ulkomailta tuodut tuliaiset tai netistä tilatut laserosoittimet eivät aina täytä suomalaisia vaatimuksia. Olemme Säteilyturvakeskuksessa mitanneet nettikaupasta ostetuista osoittimista jopa seitsemänsataakertaisia tehoja sallittuihin verrattuna”, ylitarkastaja Reijo Visuri Säteilyturvakeskuksesta muistuttaa.

Laserhäirintä on rikos

Lasersäteen kohdistaminen ilma-aluksen miehistöön on rangaistavaa jo sellaisenaan, vaikka siitä ei seuraisi mitään todellista vahinkoa eikä konkreettista vaaraa ilma-alukselle, sen miehistölle tai matkustajille. Jos laserosoittimen käytön katsotaan vaarantaneen liikenteen turvallisuuden, sovellettavaksi tulevat mm. kaikki ne rikoslain säädökset, joilla turvataan ihmisten henkeä ja terveyttä, kuten ruumiinvamman tuottamusta ja kuolemantuottamusta koskevat säännökset. Vahingon aiheuttaja voi joutua vastuuseen myös huomattavista taloudellisista kustannuksista.

Lisätietoa ilmoitetuista laserhäirintätapauksista ja laserhäirinnän rangaistuksista Traficomin Liikennefakta.fi -sivustolta

Lisätietoja:

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
ylijohtaja Jarkko Saarimäki, jarkko.saarimaki@traficom.fi, p. 029 539 0576, Twitterissä @Saarimaki

Suomen Lentäjäliitto, Finnish Pilots´ Association (FPA)
turvatoimikunnan puheenjohtaja Lauri Soini, lauri.soini@fpapilots.fi, p. 040 575 8322, Twitterissä @fpassc

Rajavartiolaitos
Vartiolentolaivueen apulaiskomentajan everstiluutnantti Pasi Marttinen, pasi.marttinen@raja.fi, 0295 428 002, Vartiolentolaivue Twitteristä @rajaheko

FinnHEMS Oy
lentotoimintayksikön päällikkö Ari Pellinen, ari.pellinen@finnhems.fi, p. 040 717 0778

Säteilyturvakeskus (STUK)
ylitarkastaja Reijo Visuri, reijo.visuri@stuk.fi, p. 09 759 88 454

Puolustusvoimat
Maavoimien ilmailun päällikkö, everstiluutnantti Kimmo Nordberg, kimmo.nordberg@mil.fi, p. 0299 410 508


Lue lisää aiheesta