Lentoala nousee koronasta vain suunnitelmallisella toiminnalla

Lentojen määrän hiljalleen elpyessä tulee pitää huolta kestävien toimintamallien noudattamisesta. Talojen perustustyössä pieni oikominen vaarantaa koko talon terveen elämän. Sama koskee ilmailua.

Lentoyhtiöt ovat hiljalleen julkaisseet valtiollisten matkusturajoitusten hellittäessä kauan odotettuja reittien avaamisia. Eurocontrol julkaisi 20.7.2020 edellisen viikon liikenneluvut, jotka näyttivät Euroopassa noin 40% liikennemääriä verrattuna vuoden 2019 vastaavaan aikaan. Elpyminen on silti vasta alkutaipaleella ja sisältää paljon erilaisia epävarmuustekijöitä, jossa matkustuskysyntä on yksi suurimmista ennustamattomista osista. Lentoyhtiöt pyrkivät avaamaan reittejä, mutta samalla optimoimaan konekalustoa penkkeineen (available seat kilometer, ASK) ja näin operaatioiden kustannuksia kassan ollessa jo valmiiksi haasteessa useamman kuukauden lentorajoitusten jäljiltä.

Lentoyhtiöt ovat julkaisseet suuria suunnitelmia toiminnan tervehdyttämiseksi ja näkyvimpinä muutoksia ovat mediaseurannan kautta olleet leikkaukset henkilöstömääriin ja erityisesti isojen, monimoottoristen lentokoneiden poistuminen laivastosta. Euroopassa tämä on näkynyt mm. British Airwaysin luopumisena koko B747 kalustosta, sekä A380 koneen alasajosta useammassa lentoyhtiössä. Lentoyhtiöt arvioivat lentoliikenteen elpymisen vuoden 2019 tasolle kestävän 2-3 vuotta ja resursseja sopeutetaan mahdollisuuksien mukaan tähän tilanteeseen. Toimenpiteet lentoyhtiöissä vaihtelevat lomautuksista (jos lainsäädäntö mahdollistaa) suoriin irtisanomisiin, joissa jälkimmäisessä haetaan erityisesti kannustimia varhaisiin eläköitymisiin. Lentoyhtiöiden elinvoimaisuus pitkässä juoksussa on riippuvainen ammattitaitoisesta henkilökunnasta ja tämä näkyy erityisesti tarpeena pitää koulutetut lentäjät lähellä lentoyhtiön ydintä, myös liikennettä karsittaessa.

Euroopan ammattilentäjiä edustava European Cockpit Association (ECA) on koostanut yhteen lentäjien näkökulmia alan tervehdyttämiseksi koronan ravistellessa perusfundamentteja yhtiöiden pyrkiessä luovimaan koronakriisistä mahdollisimman kuivin jaloin. Lentoala on kuin oma ekosysteeminsä, jossa jokaisen toimijan elinvoimaisuus on riippuvaisuussuhteessa alan muihin toimijoihin. Mikäli osa toimijoista saa epätervettä kilpailuetua esimerkiksi vastuullisuusasioissa, johtaa se helposti kokonaisuuden rapistumiseen ja elpymisen hidastumiseen markkinaosuuksien samalla muuttuessa. Alan toimijoiden yhteistyöllä ilmailusektori voi tulla koronasta vahvempana ulos ja alana, jolla toiminta perustuu sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestäviin toimintamalleihin.

ECA:n näkökulmasta alan elinvoimaisuus varmistetaan seuraavilla kolmella kokonaisuudella:

1. Sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävät toimintamallit kohtaavat työntekijöiden, matkustajien, veronmaksajien ja laajemman yhteiskunnan intressit  
   
   Lentoyhtiöiden tulee toimia sosiaalisesti kestävällä pohjalla sopeuttaessaan toimintaa pienempään kysyntään. Koronan varjolla ei tule mahdollistaa työntekijöiden aseman heikentämistä yksipuolisin toimin ja käyttää toimintamalleja lentotoiminnassa, joissa liiketoiminnan riskit lankeavat yksittäisten työntekijöiden hartioille. Lentäjien ammattitaitoa tulee ylläpitää säännöllisellä koulutustoiminnalla, jolle on erityistä tarvetta vähäisempien lentomäärien aikana.
   
   Lentoalan tulee sitoutua ympäristön kannalta konkreettisiin ja uskottaviin toimenpiteisiin päästöjen vähentämisessä, vastaten näin EU:n ilmastotavoitteisiin. Uusiutuvan energian käyttöön tulee kannustaa ja ohjata resursseja tuotannon kehittämisessä.
   
   Kansalliset tukimallit tulisi sitoa lentoyhtiöiden kestävään toiminnan valvontaan, jossa tukiaisia vastaanottavat lentoyhtiöt sitoutuvat välttämään mm. epätyypillisten työsuhteiden käyttöä ja panostavat ympäristön kannalta kestävään toimintaan.

2. EU:n sisämarkkinoilla markkinahäiriköiden toimintaa ei katsota läpi sormien ja EU:n lentosektorista rakennetaan vahva globaali toimija
   
   EU:n sisämarkkinoilla tulee noudattaa samoja pelisääntöjä ja painopiste tulee osoittaa jo ennen koronaa käytettyjen epätoivottavien ilmiöiden, kuten epätyypilllisten työsuhteiden ja henkilöstövuokrausmenettelyjen karsintaan. Korona on osoittanut, että juuri epätyypillisten työsuhteiden muodossa alalla työllistetyt henkilöt menettevät toimentulonsa ensimmäisten joukossa työnantajien pestessä kätensä nopeasti. Tässä juuri kansallisten viranomaisten hartijoilla on paljon valvontavastuuta ja poliittisella tasolla taasen tulee tehdä työtä samanlaisen laintulkinnan käyttämiseen.
   
   EU:n lentoliikennepolitiikan tulee pitää huolta EU:n lentoyhtiöiden kilpailukyvystä ja hidastaa markkinoiden avaamista EU:n ulkopuolisille toimijoille epäterveen kilpailun estämiseksi. Ennen koronaa EU:n ulkopuoliset operaattorit pystyivät lentämään EU:n sisäisiä lentoja ja samalla vastavuoroisuus ei kuitenkaan koskenut EU:n lentoyhtiöitä. EU:n tulee myös pitää kiinni ulkomaisen omistusosuuden (maksimissaan 49%) rajoista, sillä koronan talousvaikutukset tekevät alasta haavoittuvan lentoyhtiöiden ja markkinaosuuksien kaappaamiselle. 
    
3. Lentoalan kriisikestävyyttä tulee parantaa lentoturvallisuustyöllä, kouluttamalla henkilöstöä ja ennakoivalla suunnittelulla
   
   Koronan johdosta alalle on luotu erilaisia joustomahdollisuuksia lentoturvallisuuteen liittyvistä säädöksistä. Määräaikaisten poikkeusten voimassaolon jälkeen on palattava normaaliin lentoturvallisuustyöhön, johon kuuluvat läheisesti tarkka viranomaistyö, lentoyhtiöiden lentoturvallisuustyö ja lentohenkilöstön väsymyksen hallinta.
   
   Koulutettu henkilöstö on olennainen tekijä alan elinvoimaisuuden varmistamiseksi. Lentäjiä tulee kouluttaa nykyiseen kalustoon ja operointimalleihin, uudelleen kouluttaa kaluston vaihtuessa ja pitää huolta työllistymismahdollisuuksista osaamista kehittämällä.
   
   Uusien kriisien varalta lentoalalle tulee rakentaa valmiiksi tukimalleihin liittyviä pelisääntöjä ja menettelyjä vastaamaan erilaisiin tilanteisiin. Lentoyhtiöiden rahoitusasemaa tulee tarkastella vaatimusten osalta pitäen samalla huolta yleisen intressin toteutumisesta.

Lentoala elpyy vain suunnitelmallisella toiminnalla, jossa yhdistyvät kaikkien toimijoiden koordinoitu toiminta yhteisten pelisääntöjen muodossa. Lentoala on vastaisuudessakin erittäin tärkeä osa vapaata liikkuvuuta ja mahdollistaa talouden elpymisen koronan vaikutuksista. Alan käynnistyessä uudelleen tarjoaa tämä hetki mahdollisuuden korjata alalla olleita valuvirheitä. Tätä mahdollisuutta ei tule jättää käyttämättä.


Uutinen perustuu ECA:n julkaisemaan "Out of the covid crisis -Pilots´ flight plan for Europe" -julkaisuun. ECA:n julkaisuun ja johdantoon voit tutustua täällä:

https://www.eurocockpit.be/positions-publications/out-covid-crisis-pilots-flight-plan-europe