16.11.2022 | Uutiset
Lentokentiltä uutisoitiin kesäkauden aikana runsaasti epäkohtia, jotka näkyivät uutisissa satojen metrien pituisina jonoina turvatarkastuksiin ympäri keskistä Eurooppaa. Kuluttajien näkökulmasta palvelu heikentyi, lentoja peruttiin ja luottamus lentoyhtiöiden kykyyn täyttää palvelulupaus horjui.
Lentäjien näkökulmasta kesä tarkoitti lisääntyvää epävarmuutta työvuorolistoille lentojen myöhästellessä turvatarkastusjonojen kasvaessa ja lentoja peruuntui myös miehistöpulan johdosta. Äärimmilleen mitoitetut työntekijämäärät tarkoittivat monella vapaapäivätoiveiden läpimenon heikentymistä, kasvavaa poissaoloa kotoa ja suuria blokkituntimääriä.
Poikkeuksellinen kokemus oli myös Amsterdamin kentän sulkeutuminen saapuvalta liikenteeltä asematason ollessa täynnä turvatarkastuksesta matkustajia odottavia koneita -“Airport is full and closed, what are your intensions?". KLM päätti kesäkuussa vetää käsijarrusta peruen satoja lentoja ja yhtiö lensi paluulennot Amsterdamiin ilman yhtäkään matkustajaa kaaoksen selvittämiseksi. Lontoon Heathrown kentällä taasen lentoyhtiöt lopettivat Lontooseen suuntautuvien lentojen lipunmyynnin määräaikaisesti kokonaan. Delta lennätti tyhjän laajarunkokoneen Lontooseen hakemaan yli 1000 jälkeen jäänyttä matkalaukkua Yhdysvaltoihin. Poikkeustilanteiden purkaminen edellä olevilla keinoilla on tullut kalliiksi ja ovat vain osa kokonaiskuvaa.
Kesän liikenteen huippujen jäädessä taakse on edessä jälleen uuden suunnittelu. Kysymys herää onko liian tiukasta resursoinnista ja liian myöhään aloitetuista paluukoulutuksista tai rekrytoinneista opittu mitään. Tämä koskee mitä suuremmissa määrin myös lentäjien heikentyneitä työolosuhteita. Monessa lentoyhtiössä on todettu resurssien olevan liian kireällä ja apuun on huudettu lentäjiä joustojen muodossa. Työn kasaantuessa liian pienelle joukolle väsymys kasvaa ja lentäjän työhyvinvointi heikkenee.
Lentoliikenteen kapasiteettiongelmien noustessa esiin monella tasolla ja koneiden ollessa hyvin täysiä, voisi kuvitella lentoliikenteen saavuttaneen koronaa edeltävät tasot. Todellisuudessa Eurocontrollin alueella oltiin elokuussa 2022 vasta noin 87 % liikennemäärissä vuoden 2019 vastaaviin lukemiin nähden. Suomen lähtevät ja saapuvat lennot ovat määrältään vasta 67 % tasolla. Tämä kertoo osaltaan sen, että kapasiteetti ja kyky sellaisenaan eivät ole lähelläkään lentoliikenteen aikaisempaa potentiaalia, mutta varautuminen kasvavaan kysyntään on ollut huonoa ja suunnittelu lyhytjänteistä.
Lasku liian kireällä vedetystä henkilöstöstä voi olla suuri ja ajoitukseltaan arvaamaton. Kasvava määrä lentäjäyhdistyksiä on ilmoittanut kesän lopulla työnseisauksista nostaakseen työnantajan huomiota työehtosopimuksia neuvoteltaessa. Lentoyhtiöiden tulisi työnantajan roolissa kuunnella lentäjiä ja etsiä ennakkoon ratkaisuja, joilla työhyvinvointia ja koronan varjolla leikattuja työehtoja parannetaan monella tasolla. Tässä proaktiivinen keskusteluyhteys lentäjäyhdistysten ja työnantajien välillä on keskeisessä asemassa. Työnantajan ei pidä antaa sulkea silmiään työhyvinvointikysymyksiltä.
Artikkeli julkaistu FPA:n Liikennelentäjä -lehdessä 3/2022. Lehti luettavissa osoitteessa: https://www.fpapilots.fi/liikennelentaja-lehti.html
Photo by Matthew Smith on Unsplash