17.05.2021 | Uutiset
Suomen Lentäjäliiton huhtikuussa kerätyn jäsenkyselyn perusteella suuri joukko ammattilentäjiä on harkinnut pysyvää alanvaihtoa. Kysely oli poikkeuksellisen laaja vastaajamäärältään ja antaa kattavan kuvan suomalaisista ammattilentäjistä.
Suomen ammattilentäjien työllisyyttä ja koulutustaustaa on tutkittu aiemmin vähän ja varsin epävirallisesti. Työ- ja elinkeinoministeriö tuottaa ammattikohtaisia työttömyyslukemia, mutta virallisissa tilastoissa näkyy pääsääntöisesti vain kokoaikaisesti työttömät. Koronakriisin aiheuttama työn väheneminen on lisännyt merkittävästi työttömien lentäjien määrää ja suurin osa työsuhteen säilyttäneistäkin lentäjistä on ollut laajasti lomautettuina.
FPA:n jäsenkysely oli avoinna 16.4.-3.5.2021 välisenä aikana ja vastauksia kertyi yhteensä 889. Vastausprosentti FPA:n viralliseen jäsenmäärään (1.3.2021 1383 lentäjää) verrattuna oli 64,3%. Olemme nostaneet tähän uutiseen nostoja kyselyn tuloksista. Julkaisu itsessään on julkaistu tämän uutisen lopussa kiinnostuneille.
Kyselyyn vastanneista ammattilentäjistä noin 56% on suorittanut lentokoulutuksen Porissa toimivassa Suomen ilmailuopistossa. Seuraavaksi suurin osuus on muilla suomalaisilla lentokouluilla (35%) ja noin 9% kyselyyn vastanneista ammattilentäjistä on kouluttautunut lentäjäksi ulkomailla tai tausta ammattilentäjän uralle on rakennettu osana Ilmavoimien lentäjän uraa. Finnairilla työskentelevien lentäjien koulutustaustassa Suomen Ilmailuopiston osuus on korostunut (76%).
Suurimmalla osalla ammattilentäjistä koulutustausta on lukiossa, jonka jälkeen opinnot ammattilentäjän koulutukseen ovat myös iän puolesta mahdollisia. Alalla näkyy vahvasti syklinen rekrytointi, joka samalla mahdollistaa lentäjäksi hakevien opiskelut muilla aloilla. Suomen ammattilentäjistä kyselyn perusteella 38% on suorittanut vähintään ammattikorkeakoulututkinnon ja lisäksi 39% vastaajista oli keskeneräisiä ammattikorkea- tai korkeakouluopintoja. Moni lentokoulun käynyt lentäjä on joutunut odottamaan töihinpääsyä valmistumisensa jälkeen ja lentäjillä on varsin yleistä työnhaun aikana jatkaa opintoja muilla aloilla.
Lentäjät ovat kiinnostuneita jatkamaan opintoja työn ohessa ja kiinnostus erityisesti korkeakoulututkintoon korostui kyselyssä. Yleisimmät syyt opiskeluun töiden ohessa ovat työmahdollisuuksien laajentaminen, sekä ammattiin liittyvä riski lääketieteellisen kelpoisuuden menettämisestä. Lentäjän koulutus sellaisenaan ei takaa esimerkiksi terveyssyistä ammatin jättävälle ammattiin tai koulutukseen perustuvia suoria työllistymismahdollisuuksia.
Koronakriisin vaikutus lentäjien työllisyystilanteeseen lomautusten ja irtisanomisten muodossa alkoi täysimittaisesti huhtikuussa 2020. Tätä ennen työttömyys keskittyi pääsääntöisesti alalle valmistuneisiin lentäjiin sekä osa-aikaisesti lomautettuina olleisiin Norwegianin lentäjiin. Valmistuneiden, mutta ei vielä lentäjän työhön työllistyneiden työttömyys on jäänyt toistaiseksi tutkimatta. Lentoyhtiöillä on ollut jo ennen koronaa ns. rekrytointijonoja, joihin on valittu valmistuneita lentäjiä odottamaan lentoyhtiöiden tyyppikoulutusta sekä itse työllistymistä. Suomen Lentäjäliiton arvion mukaan ennen koronakriisiä ilman lentäjän työpaikkaa olevia valmistuneita lentäjiä olisi ollut noin 150-200.
Lentäjien työttömyys ja lomautusmäärät näyttävät FPA:n kyselyn perusteella korreloivan hyvin lentoliikenteen prosentuaalisen osuuden kanssa. Yksittäisten lentäjien työllisyystilanne on vaihdellut paljon operoitavasta liikennelajista (kaukoliikenne, Euroopan liikenne, kotimaan liikenne, liikelennot) ja lentoyhtiön tilanteesta riippuen. Koronakriisi ei ole käytännössä vaikuttanut helikopterilentäjien työllisyystilanteeseen, kun taas työnsä ovat kokonaan menettäneet lentoyhtiöiden konkurssien takia Norwegianin, Cityjetin ja Jet Timen palveluksessa olleet lentäjät. Lomautukset taas ovat kohdistuneet erityisesti Finnairin ja Norran palveluksessa oleviin lentäjiin ja näistä Finnairin syöttöliikennettä lentävien Norran lentäjien lomautusmäärät ovat alhaisemmat. Finnairin lentäjien kohdalla taas korostuu osittain matkustajaliikennettä korvannut rahtiliikenteen kysyntä, jonka johdosta kaukoliikenteessä toimivat lentäjät ovat olleet vähemmän lomautettuna kuin Euroopan liikenteen lentäjät.
Epävarma työtilanne ja lentoyhtiöiden ongelmat vaihtelevassa matkustusrajoitusten maailmassa näkyvät myös lentäjien sitoutumisessa alaan. Kansainvälisesti on jo pidempään keskusteltu koronakriisin vaikutuksesta alan houkuttelevuuteen ja siitä, että mahdollisesti suurikin määrä lentäjiä saattaa jättää alan pysyvästi. Fyysiseltä iältään vanhempien lentäjien siirtyminen eläkkeelle on kiihtynyt, mutta samalla erityisesti alalle vasta hetki sitten valmistuneiden lentäjien työtilanne näyttää erittäin epävarmalta.
Suomen Lentäjäliiton kyselyn perusteella jopa 37% vastaajista on pohtinut viimeisen vuoden aikana alan/ammatin pysyvää vaihtoa (täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä).
Lentäjien ammattitaidon ylläpitäminen vähäisen lentämisen aikana on tunnistettu laajasti haasteeksi lentoliikenteessä ja paluukoulutuksiin on kiinnitetty lentoyhtiöissä erityistä huomiota. Lentäjän työnhaussa voimassaoleva lääketieteellinen kelpoisuus (vuosittainen lääkärintarkastus) ja simulaattoritarkastuksessa vuosittain jatkettava tyyppikelpoisuus ovat lähes kaikissa työpaikoissa edellytys hakuprosessiin osallistumisesta. Lentäjän kelpoisuuksien ylläpito on taloudellisesti raskas taakka työttömälle ja tyyppikelpoisuuden ylläpitoon onkin haettu tukea työttömien lentäjien tukemiseksi. Lentoliikenteen elpyminen vaatii taakseen koulutetut lentäjät ja tukemalla lentäjien tyyppikelpoisuuksien ylläpitoa pystytään osaltaan pitämään kiinni ammattilaisista alalla, joita ilman lentoliikenne ei tule aikanaan vastaamaan kysynnän kasvuun.
FPA:n työllisyyskyselyyn voit tutustua tarkemmin tästä.