22.05.2020 | Uutiset
Pitkän lentotauon jälkeen töihin palaava lentäjä tarvitsee tuekseen paluukoulutuksen. Lentäminen perustuu toistoon ja turvallisiin rutiineihin.
Koronaviruksen lentoliikenteelle aiheuttaneet lento-ohjelman supistukset ja sittemmin lähes pysähdys ovat johtaneet monissa yhtiöissä lentäjien lomautuksiin ja ikävimmissä tapauksissa työsuhteiden päättämiseen. Lentoliikenteen alkaessa hiljalleen elpyä, on kyse laaja-alaisesta palautumisesta myös lentoyhtiöiden operaatioille, tukitoiminnoille ja myyntiorganisaatioille. Lentoturvallisuus on rakennettu vuosien saatossa määrätietoisella työllä kaikilla toiminnan tasoilla ja toimintojen uudelleen käynnistämisessä tulee tunnistaa mahdolliset riskit. Unohtaminen ja erehdykset ovat inhimillisiä virheitä, joita voidaan ehkäistä suunnitelmallisella valmistautumisella. Vastuuta ei voi jättää vain yksilön omalle vastuulle. Lentäjien kansainvälinen kattojärjestö IFALPA on luonut linjauksen paluukoulutukseen liittyen.
Korona on vaikuttanut yksilötasolla hyvin erilaisesti lentäjän työvuoroihin ja työsuhteen muotoon. Näin myös paluukoulutuksen suunnittelun tulee huomioida erilaisia skenaarioita. Viranomaisten perusvaatimukset ovat sisältäneet koronan johdosta erilaisia joustoja säännöksiin, pidentäen esimerkiksi viranomaisvaatimukseen perustuvien tarkastuslentojen väliä. Pitkäaikaiselta lomautukselta tai työttömyydestä suoraan tarkastuslennolle tai reittilennolle eteneminen ei ole toivottavaa, vaikka turvallisuusmääräykset sen mahdollistaisivatkin. Lentäjien tilanteet ovat yksilöllisiä ja mm. seuraavia paluukoulutuksen tarpeeseen liittyviä tilanteita on tunnistettu:
Lentäminen on riippuvainen lisäksi ylipäätään kokemuksesta ja vasta hiljattain ammattilentäjäksi työllistyneen perämiehen tarpeet ovat erilaiset vuosikymmmeniä lentäneeseen lentokapteeniin nähden.
Tauko lentämisessä luo koulutustarvetta laajasti lentoyhtiöissä ja normaalisti koulutus pystytään jaksottamaan tasaisesti ympäri vuoden mahdollistaen näin tehokkaasti simulaattoriajan käyttämisen. Simulaattorien ollessa määrällisesti rajoitettuja ja koulutuskapasiteetti taasen normaalitilanteeseen mitoitettu, on odotettavissa suuri työkuorma koulutusosastoille.
Paluu lentämiseen tai valmistautuminen tarkastuslennolle lisää työkuormaa myös rivilentäjälle. Lentäjiä tulisikin tukea ja kannustaa esimerkiksi omaehtoiseen opiskeluun ennen lentotoimintaa esimerkiksi oppimateriaalien muodossa. Itsenäinen opiskelu ja omasta ammattitaidosta huolehtiminen kuuluu olennaisena osana lentäjän ammattiin ja ammattimaiseen asenteeseen ("airmanship"). Lentoyhtiön ja tukiorganisaation asennetta ei voi silti unohtaa, eikä ohittaa. Toimintakulttuurilla ja välittämisellä rakennetaan pitkäjänteinen ja kestävä lentoturvallisuusympäristö.
Lentotoiminnan ollessa pysähdyksissä ja koronan aiheuttaessa poikkeuksellisia varautumismenettelyjä on työympäristöön tullut uusia toimintamalleja. Lentäjille tulisi valmistella tukimateriaali korostamaan muutoksia poikkuestilanteessa ja toisaalta mahdollisesti muuttuneita standardeja toimintamalleja. Mahdollisuuksien mukaan lentäjille tulisi voida tarjota esimerkiksi vapaaehtoista simulaattoritoimintaa ja varmistaa myös miehistökombinaatioissa viime aikainen kokemus.
Suomen Lentäjäliiton turvatoimikunta on lähestynyt suomalaisia lentoyhtiöitä ja viranomaisia varmistaakseen osaltaan lentäjien paluukoulutuksen huomioimisen lentoturvallisuuden varmistamiseksi. Tämän kirjoituksen pohjana toimivaan IFALPA:n julkaisemaan linjaukseen voit halutessasi tutustua täältä: https://www.ifalpa.org/media/3539/20pos03-training-considerations-for-return-to-operations.pdf