TYÖYMPÄRISTÖ
Lentoturvallisuustyön lisäksi FPA haluaa vaikuttaa ammattilentäjien työympäristökysymyksiin. Lentoliikenne on kansainvälistä ja voimakkaasti kilpailtua toimintaa, jossa erityisesti samoilla pelisäännöillä toimiminen lentoyhtiöiden välillä on edellytys kestävälle toiminnalle. Hyvä ja turvallinen työympäristö, sekä turvattu toimeentulo riittävän koulutuksen kera takaavat lentäjälle olosuhteet, jossa voidaan keskittyä turvalliseen lentämiseen.
Lentoturvallisuus ja turvallinen työympäristö kulkevat käsi kädessä.
Ajankohtaisia lentoympäristöön vaikuttavista ilmiöistä voi lukea tämän sivun alaosioissa ja lisäksi sivujen uutisosiossa. Merkittävä määrä edunvalvontaan liittyvistä aiheista on Euroopan ja maailmanlaajuisia. Euroopan lentäjäyhdistyksen (European Cockpit Association) näkökulmasta voit lukea osoitteesta https://www.eurocockpit.be/
SAMAT PELISÄÄNNÖT
Yksi kuudesta eurooppalaisesta lentäjästä työskentelee epätyypillisessä työsuhteessa. Tällä tarkoitetaan käytännössä sitä, että lentäjä ei ole työsuhteessa siihen yhtiöön, jonka konetta hän lentää. Tällaiset toimintamallit olivat aikaisemmin harvinaisia, mutta työmarkkinoiden kehittyessä ne ovat yleistyneet.
Epätyypillisissä työsuhteissa lentäjä voi toimia esimerkiksi "itsenäisenä" yrittäjänä, lentotoiminnan kuitenkin ollessa sopimustein rajoitettua ainoastaan yhteen yhtiöön. Työllistyminen voi tapahtua myös jonkin ulkoisen vuokratyöyrityksen kautta. Tällaista toimintaa harjoittaa etenkin halpalentoyhtiöt, kuten Ryanair.
Lisää tietoa epätyyppillisistä työsuhteista lentotyössä löytyy mm. Ghentin yliopiston tutkimuksesta ja European Cockpit Association sivustolta. https://www.eurocockpit.be/
PAY TO FLY
Pay-to-fly työllistämismallilla tarkoitetaan toimintaa, jossa aloitteleva lentäjä joutuu maksamaan työnantajalleen jonkin järjestelyn kautta lentotuntien suorittamisesta.
Tämänkaltainen toiminta ei kuulu Suomen, eikä muidenkaan maiden työmarkkinoille. Lentoturvallisuus perustuu ammattimaisten, koulutettujen lentäjien pitkäjänteiseen ja vastuulliseen toimintaan, jossa päätöksenteko lentoturvallisuuteen liittyvissä asioissa ei joudu esimerkiksi taloudellisista seikoista vaikutuksen alaiseksi.
Työskentely ammattilentäjänä vaatii lentolupakirjan, jonka suorittaminen jo nykyisellään maksaa yli 100000 euroa. Se, että tämän lisäksi aloittelevan lentäjän tulisi maksaa oikeudesta tehdä työtä, on täysin kestämätöntä.
Suomalaiseen työmarkkinajärjestelmään ei kuulu mallit, joissa työntekijä joutuu itse maksamaan koulutuksensa. Tämä koskee myös tyyppikurssimaksuja, joita lentoyhtiöt myös Suomessa veloittavat lentäjiltä.
TYÖAIKAKYSYMYKSET
Lentäjän työ on epäsäännöllistä, pitkiä työpäiviä ja aikaerovyöhykkeiden ylittämisiä
Lentoliikenne pyörii maailmanlaajuisesti ympäri vuorokauden yhdistäen eri mantereet. Siinä missä matkustajille halutaan tarjota lyhyet vaihtoajat, kilpailukykyiset hinnat ja mielekkäät aikataulut, tarkoittaa tämä usein lentäjien osalta pitkiä päiviä ja epäsäännöllisiä työvuoroja. Epäsäännöllisyys kuuluu alan työolosuhteisiin ja lentokone matkustajineen pyritään tuomaan määränpäähän myös poikkeuksellisissa tilanteissa (sääolosuhteiden aiheuttamat rajoitteet, tekniset haasteet, lennonjohdon rajoitteet). Välillä tämä tarkoittaa varakentille päätymistä tai koneen korjaamista lentoturvallisuutta vaalien, mutta samalla työpäivien venymistä. Lentotyön määrää ja päivien pituutta rajoittava paitsi viranomaisen määräykset (Flight time limitations, FTL) ja työehtosopimus.
Työpäivien pituuden rajoittaminen ja lepoajat, EASA Flight time limitations (FTL)
Lentoturvallisuuden ja lentäjien jaksamisen näkökulmasta työpäivien pituus ja lentosuoritteiden määrä on rajoitettu viranomaisen toimesta lakisääteisesti. Euroopassa noudatetaan EASA:n lentoaikamääräyksiä (Flight time limitations), jotka on luotu takaamaan lentäjille riittävän määrän lepoa ennen ja jälkeen lennon. Tavoitteena määräyksien noudattamisella on taata vireä ohjaamomiehistö ja näin lentoturvallisuuden kannalta olennaisen osan suoriutuminen niin normaaleissa kuin poikkeuksellisissa tilanteissa. FTL antaa toiminnalle perusraamit, mutta olennaisena on tarkastella myös inhimillinen puoli -jaksaminen on yksilöllistä, riippuu iästä ja työvuorojen suunnittelulla voidaan merkittävästi ennaltaehkäistä väsymistä.
Tutkimukset osoittaneet erityisesti yötyön olevan erityisen rasittavaa
EASA julkaisi maaliskuussa 2019 lentäjien vireystilaan liittyvän tutkimuksen, johon osallistui mm. Suomen ja Ruotsin asiantuntijoita. Tutkimuksen kautta pyrittiin selvittämään yötyön määrän vaikutusta vireystilaan ja kuinka yötyön vaikutuksia voitaisiin rajata, pitäen näin huolta lentoturvallisuudesta ja lentäjien terveystilasta. Yleisesti on tunnustettua, että epäsäännöllinen työskentely, yötyö ja pitkät työpäivät vaikuttavat ihmisen yleisterveyteen ja suoriutumiseen työtehtävistä. Tämän vastapainoksi epäsäännöllistä työtä tekevien (ja lentäjien) suojaksi on rakennettu ja tulee rakentaa myös vastaisuudessa suojaa lakisääteisillä maksimityöajoilla. Kyseessä on kokonaisvaltainen toiminta, jossa paitsi yksittäisten päivien osalta, tulee huomioda kumuloituvan väsymyksen merkitys.
Työtehtävää ei saa ottaa vastaan väsyneenä
Olennaista vastuuta lentoturvallisuuden varmistamisesta on sälytetty yksittäisille lentäjille. Yksiselitteisesti työtehtävää ei saa ottaa vastaan, mikäli kokee itsensä väsyneeksi. Huonosti nukuttu yö, sairastelu, pitkät työputket ja vaihtelevat työrytmit vaikuttavat jokaisen jaksamiseen. Olennaista on työnantajien ja työyhteisöjen osalta kannustaa lentäjiä ilmoittamaan mikäli toimintakyky on heikentynyt ja perumaan töihin tulon. Jotta lentoturvallisuus voidaan varmistaa, tulee myös palkkarakenteen olla sellainen, että lentäjälle ei tule taloudellista tappiota jäädessään toimintakyvyn alentumisen johdosta kotiin lepäämään. Levännyt, vireä ja ammattitaitoaan käyttämään kykenevä lentäjä on kaikkien etu.
LENTÄJÄN ELÄKE
Lentäjä ei pysty nostamaan eläkettä iässä, jolloin lentäminen loppuu lakirajoitteista johtuen
Vuonna 2017 uudistettu suomalaisen eläkejärjestelmä toi merkittäviä muutoksia myös ammattilentäjien eläkenäkymään ja työuraan. Uudistuksella pyrittiin hallitsemaan eläkekustannusten nousua ja samalla tuotiin mukaan syntymävuoteen perustuva eläkeikä. Vanhuuseläkkeiden uudet iät koskevat vuonna 1955 ja myöhemmin syntyneitä henkilöitä.
Eläkejärjestelmän vanhuuseläkeikä noudattaa syntymävuosia ja on vuonna esimerkiksi vuonna 1980 syntyneillä vähän vajaa 67 vuotta (1975 vuotta 66 vuotta ja 2 kk).
EASA:n kansainväliset ilmailumääräykset estävät ammattilentämisen 65 vuotta täytyttyä.
Tuleeko lentäjän kouluttautua 65 vuotta täytettyään uuteen ammattiin?
Yhtiöissä joissa lisäeläkejärjestelmää ei ole järjestettynä tai se on mitoitukseltaan riittämätön, johtaa lentäjän työsuhteen päättämiseen ikäperusteisesti tilanteessa, jossa eläkettä ei saa mistään. Kouluttautuminen uuteen ammattiin toimeentulon järjestämiseksi korkealla iällä on haastavaa. Lentäjän työura ja koulutus eivät sellaisenaan mahdollista työmarkkinakelpoisuutta lentoalan asiantujatehtävien ulkopuolella.
Kansainvälisesti lentäjille järjestetty lisäeläkemahdollisuus, mutta ei kaikkialla
Lentoyhtiöissä on kansainvälisesti järjestetty lentäjien eläke-edut mahdollistamaan varhaiseläke joko puhtaasti kansallisiin järjestelmiin perustuen tai vaihtoehtoisesti rinnakkain erilaisten maksuperusteisten (defined contribution) tai etuusperusteisten (deinned benefit) eläkejärjestelmien yhdistelmillä. Varhaiseläkemalleissa on haluttu huomioida ammattimaisen lentäjäntyön aiheuttama henkinen ja fyysinen rasitus, sekä lääketieteellisten vaatimusten kiristyminen.
Kaikki uudet lisäeläkejärjestelmät ovat Suomessa lentäjille maksuperusteisia ja niiden riittävyys on täysin riippuvainen tuotosta ja uran pituudesta.
Suomen lentäjäliitto vaatii tilanteen huomioimista eläkejärjestelmän kehittämisen ja tarkastelun tullessa eteen.
DRONET TULEVAISUUDEN RAKENTAJA
Miehittämättömien lennokkien (drone, RPAS) käyttäjien tarjonnan laajentumisen ja hintatason madaltumisen myötä on myös vaaratilanteiden määrä lisääntynyt maailmanlaajuisesti. Kansainväliset lentäjäyhteisöt ja viranomaiset ovat kasvavissa määrin nostaneet keskusteluun lentoturvallisuuden turvaamisen.
Suomen Lentäjäliitto vaatii, että viranomaisten toimesta tarjotaan koulutusta laajasti dronetoimintaan ja lentoturvallisuus taataan yhteisellä työllä yhteisessä ilmatilassa.
Mikä on drone?
Drone nimitystä käytetään yleisesti niin Suomessa kuin ulkomailla kuvaamaan miehittämätöntä ilma-alusta. Kansainvälisesti käytetään usein myös nimitystä RPAS (remotely piloted aircraft system). Osa droneista on varustettu kuvaamiseen tai mittaamiseen tarkoitetulla laitteistolla ja osaa käytetään vain lennokkitoiminnassa. (lähde: Traficom, droneinfo.fi)
Liikenne- ja viestintävirasto, Traficom, on kerännyt kattavat ohjeet drone -toimintaan liittyen, pitäen sisällään niin lentoturvallisuuden kuin sivullisten yksityisyyden kunnioittamisen. Sivuihin pääset seuraamalla oheista linkkiä (https://www.droneinfo.fi/fi)
Drone ja muu lentoliikenne
Perinteisesti lentoliikennettä, niin kaupallista kuin harrasteilmailua on säädelty viranomaisten toimesta ja lentoturvallisuustyön kautta on julkaistu säännöt ilmailijoille. Lentäjien koulutukseen on panostettu ja toimintaa ohjaa lupakirjat, sekä niiden ylläpitoon ja saamiseen liittyvät koulutusvaatimukset. Drone -toiminnan osalta viranomaisen lähtökohta on ollut vapaampi ja dronetoimintaa ei säädellä yhtä tiukasti kuin muuta, samaa ilmatilaa käyttävää lentoliikennettä.
Lentokoneet ja erityisesti matalalla lentävät helikopterit ovat haavoittuvia niin lintujen kuin kovempaa materiaalia sisältävien lennokkien/dronet osalta. Jo muutaman kilon painoiset dronet voivat esimerkiksi moottoreihin, siipiin tai roottoreihin osuessaan aiheuttaa merkittävää vahinkoa lentokoneille ja helikoptereille -ja sitä kautta kyydissä kuljetettaville ihmisille. Viime vuosina julkisuudessa on nähty monia tilanteita, joissa väärässä paikassa käytetyt dronet ovat aiheuttaneet jopa lentokenttien sulkemisia lentoturvallisuussyistä.
Drone -lennättäjät ovat tervetulleita Suomen Lentäjäliittoon
Dronet tulevat muokkaamaan tulevaisuuttamme väistämättä ja kaupalliset mahdollisuudet kuljetusalalla ovat rajattomat. Suomen Lentäjäliitto haluaa mahdollistaa drone -toiminnan järjestäytymisen ja lentoturvallisuustyöhön osallistumisen liittomme tukemana. FPA:n henkilöjäsenyyttä voi hakea esittämällä pyynnön suoraan yhdistyksen hallitukselle hallitus(at)fpapilots.fi. Tarjoamme paikan kerätä droneharrastajia yhteen, joiden tulevaisuus kulkee mahdollisesti kohti kaupallista toimintaa ja ammatinharjoittamista.