Tie lentäjäksi kulkee aina liikennelentämiseen tähtäävän lentokulutuksen kautta. Kaikki lentäjien kouluttamiseen tarkoitettu toiminta on tarkasti säädeltyä ja hyväksyttyä koulutusta voivat antaa vain viranomaisen hyväksymät koulutusorganisaatiot. Suomessa tällaisia lentokoulutusorganisaatioita (ATO, Approved Training Organisation) on muutamia ja niistä listaus on julkaistu Traficomin sivuilla.
Lentokoulut järjestävät erilliset haut ammattilentäjän koulutuspolulle
Lentokoulut järjestävät säännöllisesti, koulutuskysynnän ja työmarkkinoiden tilanteen perusteella hakuja ammattilentäjän koulutuspolulle. Pääsyvaatimukset lentäjän koulutukseen vaihtelevat hiukan, mutta hyvä koulumenestys lukiossa tai vastaavassa koulutuksessa on lähtökohtaisesti riittävä. Erityisesti matematiikan, fysiikan ja englannin kielen osaamisesta on hyötyä. Kaikki lentokoulut testaavat tulevien oppilaidensa soveltuvuutta ennen koulutuksen alkua. Soveltuvuuskokeet sisältävät aina psykologisen arvioinnin sekä lähes poikkeuksetta joitain avaruudellista hahmottamiskykyä ja päättelykykyä testaavia elementtejä.
Lentokoulujen järjestämät soveltuvuustestit ovat useimmiten maksullisia. Hakukierrosten osalta saattaa olla hakijoille erillisiä peräkkäisiin hakukierroksiin liittyviä karensseja, jotta testeihin osallistuvat henkilöt olisivat keskenään samalla viivalla.
Lentäjäkoulutuksen sisältö tarkasti määriteltyä ja vaatii opiskelijalta sitoutuneisuutta
Lentokoulutus itsessään sisältää paljon teoriaopintoja melko laaja-alaisesti ilmailuun liittyen. Lentäjän on tärkeätä osata ja ymmärtää mm. aerodynamiikasta, lentokoneiden rakenteista, meteorologiasta, ihmisen fysiologiasta ja psykologiasta. Teoriakoulutuksen aikana suuri määrä tietoa pitää omaksua lyhyessä ajassa ja koska koulutus tähtää lentolupakirjaan, tulee kaikkien oppiaineiden kokeet läpäistä riittävällä tasolla. Viranomainen valvoo koulutuksen sisältöä ja koulutuksen osalta opiskelijan läsnäoloon liittyy erityisiä vaatimuksia.
Viranomainen valvoo lentokouluja, mutta koulutussopimukset voivat vaihdella
Lentokoulutus on laajasti säädeltyä minimivaatimusten osalta, mutta jokaisella lentokoululla voi olla omia käytäntöjä, joista kannattaa olla selvillä ennen koulutukseen hakeutumista. Oppilaalta vaaditaan koulutussopimuksen allekirjoittamista, josta tulisi selkeästi ilmetä koulutuksen sisältö, maksuaikataulu ja koulutuksen aikataulu. Sopimus kannattaa lukea tarkkaan, sillä ammattilentäjän koulutuksessa puhutaan helposti kymmenien tuhansien eurojen kokonaisuudesta.
LENTÄJÄN TYÖ
Lentäjän työ tarjoaa monipuolisen ja monikansallisen toimintaympäristön, jossa omaa osaamista saa kehittää läpi koko uran haastavassa ja nopeasti teknisesti kehittyvässä maailmassa.
Lentäjän uran toteutuminen vaatii merkittävää omakustanteista kouluttautumista ja valmiutta hakea työpaikkaa myös ulkomailta. Lentoliikenne on luonteeltaan syklistä, jossa globaalin taloustilanteen kehittyminen ja erilaiset geopoliittiset tilanteet vaikuttavat nopeasti myös lentoyhtiöiden toimintaan. Tästä syystä lentäjäksi harkitsevien kannattaa rakentaa vaihtoehtoisia työllistymispolkuja, jotka tarjoavat tukea myös tilanteissa, jossa työntekeminen lentäjänä on estynyt.
Lentäjän työ on epäsäännöllistä vuorotyötä
Lentäjän työ on epäsäännöllistä vuorotyötä kaikkina vuorokauden aikoina ympäri vuoden. Työ voi alkaa aikaisin aamulla, päättyä myöhään yöllä tai sisältää yhden tai useamman yön poissa kodista. Työvuorolistan muoto vaihtelee merkittävästi lentoyhtiöiden toimintamalleista (liikelentotoiminta, halpalentoyhtiö, alueellinen syöttöliikenne, mannertenvälinen liikenne jne) ja lentäjältä vaaditaan sopeutumista kulloinkin käytössä olevaan liikennemuotoon.
Lentoyhtiöt tarjoavat erilaisia vuorolistarakenteita ja erityisesti ulkomailta lentäjiä houkuttelevat lentoyhtiöt ovat rakentaneet erilaisia vapaajärjestelyjä tukemaan työssäkäyntiä pidemmältäkin matkalta. Lentäjällä saattaa olla esimerkiksi kaksi viikkoa hyvin tiivistä työvuoroa minimilevoilla ja tämän jälkeen yli viikon yhtäjaksoinen vapaa. Halpalentoyhtiöt taasen saattavat käyttää kiinteää 5 työpäivää -4 vapaapäivää rytmitystä, jolla tarjotaan samalla ennustettavuutta lentäjälle omien vapaapäivien osalta.
Ammatiin kuuluu jatkuva opiskelu ja säännöllinen harjoittelu simulaattoreissa
Lentäjältä vaaditaan monenlaista osaamista teknisestä osaamisesta hyviin vuorovaikutustaitoihin. Työpäivät ovat usein pitkiä, joten kyky tulla toimeen ja viihtyä erilaisten ihmisten kanssa on tärkeässä roolissa.
Lentäjän koulutus ja ammattitaidon ylläpitäminen tähtää kykyyn toimia normaalista poikkeavissakin tilanteissa mahdollisimman järkevästi. Tällaisia normaalista poikkeavia tilanteita ovat esimerkiksi tekniset viat tai poikkeukselliset sääolosuhteet. Lentäjältä vaaditaan oman tietotaidon ylläpitoa ja koneisiin, sekä toimintaympäristöön (esim. lentokentät, ilmatila) liittyvien muutosten opiskelua läpi koko uran. Lentäjälle annetaan vuosittain viranomaisen ja työnantajan vaatimaa lisäkoulutusta simulaattoreissa. Lentäjän kyky suoriutua työtehtävistä tarkastetaan myös viranomaisvaatimusten mukaisesti simulaattorissa erilaisia poikkeustilanteita harjoittaen.
Euroopan lentäjärjestön ECA:n Becoming a Pilot -sivustolta löydät paljon lisätietoa siitä, mitä lentäjän työ on.
LENTOKOULUTUKSEN HINTA
Lentokoulutuksen hinta vaihtelee maailmanlaajuisesti ja lisäksi lentoyhtiökohtaiset erot muuttuvat rekrytointitarpeen mukana. Tie lentäjäksi voi vaihdella yksityisistä lentokoulutuksista kansallisiin koulutusjärjestelmiin tai lentoyhtiöiden ylläpitämiin ab initio/cadet program koulutuspolkuihin.
Varsinainen lentäminen matkustajaliikenteessä ja palkkaa työstä nauttien alkaa vaiheessa, jossa lentäjällä on hallussaan ansiolentäjän lupakirja (CPL = Commercial Pilot Lisence), "usean ohjaajan" -lupakirja (MPL = Multi Pilot Lisence) tai liikennelentäjän lupakirja (ATPL = Airline Transport Pilot Lisence). Jälkimmäinen yleensä on ns. frozen ATPL -tilassa, joka tarkoittaa sitä, että varsinaiset opinnot on viety hyväksyttävästi läpi ja edessä on työssä oppimisen jakso. Frozen ATPL lupakirja myönnetään ATPL -tasoisena aikaisintaan 1500 lentotunnin jälkeen ja viranomaisen tarkastuslennon jälkeen. Tähän menee yleensä vähintään kaksi vuotta lentoyhtiön palveluksessa.
Lentäjän kouluttautumiskustannukset vaihtelevat koulutuspolun mukaan
Suomessa lentäjän työhön kouluttautuvalta vaaditaan merkittäviä taloudellisia panostuksia ennen palkallisen työn alkamista tai edes työtehtäviin hakemista. On vaikeaa antaa kaikkiin tilanteisiin sopivaa kustannusarviota kouluttautumisesta ammattilentäjäksi. Tarjolla on erilaisia lentokouluja osan painottaessa verkko-opintoja teoriaopintojen osalta ja osa taasen antaa luokkaopetusta. Merkittävä tekijä koulutuksessa ja sen hinnan muodostumisessa on myös varsinaisen lentokoulutuksen antaminen ja käytettävä konekalusto, sekä maa jossa lentokoulutus annetaan.
Lentäjän kouluttautumiskustannukset voivat nousta jopa 150 000 € tasolle ennen ensimmäistäkään työpäivää
Eri koulutuspolkujen vaikutus kokonaiskustannuksiin
Suomessa on tarjolla valtion tukema Suomen Ilmailuopisto, jonka kautta on saatavissa ATPL -frozen lupakirja 18 000 € hintaan, mutta oppilaan valitessa kaupallisen lentokoulun, voi sama koulutus maksaa jopa 120 000 €. Lisäksi eri lentokoulut voivat myydä peruskoulutuksen rinnalla ns. tyyppikelpoisuuskoulutuksen, joka nostaa hintaa yleisesti noin 30 000€. Tyyppikelpoisuuteen liittyvää tyyppikurssimaksua voidaan vaatia myös lentoyhtiön toimesta ja tähän vaikuttaa monesti myös lentoyhtiöiden rekrytointitarve. Lentoyhtiöiden kilpaillessa lentäjistä osa lentoyhtiöistä on valmiita kouluttamaan lentäjän käytössä olevaan koneeseensa.
Oppilas voi joissain tapauksissa suorittaa ns. ab initio tai cadet -ohjelmaa, jonka myötä lentokoulun kanssa yhteistyössä oleva lentoyhtiö tekee ehdollisen työpaikkatarjouksen koulutuksen hyväksytysti suorittaineille. Tälläisessa ohjelmassa valmistutaan lentokoulusta ATPL (frozen) lupakirjalla ja tämän jälkeen suoritetaan useimmiten lentoyhtiön maksama tyyppikurssi kaupallisessa toiminnassa käytettävään lentokoneeseen (esim. Airbus 320, Boeing 737, Embraer 190). Monesti tällaisessa järjestelyssä lentäjältä vaaditaan ns. koulutussitoumus ("bondi"), joka laukeaa maksettavaksi mikäli lentäjä päättää työsuhteen ensimmäisen kolmen vuoden aikana.
Ab initio kurssin rinnalla tarjotaan myös MPL -koulutuspolkua, joka suoritetaan myös yhteistyössä lentokoulun ja lentoyhtiön kanssa. Lento-oppilas saa koulutuspolun aikana koulutuksen yhteistyökumppanina toimivan lentoyhtiön käytössä olevaan konetyyppin ja lentoyhtiön käyttämiin lentomenetelmiin. Ohjelman suorittaneille tarjotaan ehdollinen työpaikkalupaus. MPL koulutuspolun käyneiltä ei vaadita enää erillistä tyyppikurssia valmistumisen jälkeen muiden koulutuspolkujen tapaan.
Oheinen kuva esittää erilaisia polkuja ammattilentäjäksi lentoyhtiöiden palvelukseen. Lentäjän lentokonekohtaisesta koulutuksesta (=tyyppikurssi) maksettavia osuuksia ei nykyisen verotuskäytännön mukaisesti saa verovähennyskelpoisiksi niiden ollessa veroviranomaisen näkökulmasta ammatillista peruskoulutusta lisäkoulutuksen sijasta.

Lentoyhtiöiden veloittamat koulutusmaksut (tyyppikurssimaksu) ja reittikoulutusmaksut
Perinteisesti lentäjien peruskoulutus on ollut alalla pääsääntöisesti maksullista. Lentoyhtiön palkatessa lentäjän varsinaiseen kaupalliseen liikenteeseen, lentoyhtiöt ovat vastanneet lentoyhtiön käytössä olevan koneen käyttämiseen kelpoisuuden antavan tyyppikoulutuksen (type rating) kustannuksista.
Tyyppikursseista on nähty Euroopassa veloitettavan erityisesti halpalentoyhtiöiden parissa, joissa muutenkin lentäjän työsuhteeseen liittyviä käytäntöjä on innovatiivisesti pyritty laskuttamaan työntekijältä. Ns. pay to fly -mallit, joissa lentäjä maksaa lentoyhtiölle matkustajaliikenteessä työskentelystä ovat olleet käytössä pienemmissä yhtiöissä. Euroopan lentäjien edunvalvontaa johtava European Cockpit Association (ECA) on tehnyt johdonmukaisesti vaikutustyötä ilmiön kitkemiseksi lentoliikenteestä.
Joissakin tapauksessa lentoyhtiö on saattanut esittää jo valmiiksi tyyppikelpoisuuden ja ATPL -lupakirjan omaavalle lentäjälle "mahdollisuutta" kerryttää lentokokemusta kaupallisessa lentoliikenteessä maskua vastaan. Esimerkiksi Baltian maista on tarjottu 30 000 euron hinnalla mahdollisuus lentää 500 blokkituntia matkustajaliikenteessä lentäjän kokemusta kerryttäen. Tällaiset "tarjoukset" ovat puhtaasti "pay to fly" -malleja, joihin sitoutumista lentäjäyhdistykset eivät suosittele.
Euroopan lentäjärjestön ECA:n Becoming a Pilot -sivustolta löydät paljon lisätietoa siitä, mitä lentäjän työ on ja minkälaisia työympäristökysymyksiä alalle tulevat kohtaavat.