LENTÄJÄN ELÄKE

Eläkejärjestelmän vanhuuseläkeikä riippuu syntymävuodesta. Esimerkiksi vuonna 1975 syntyneillä se on 66 vuotta ja 2 kuukautta, ja vuonna 1980 syntyneillä jo hieman alle 67 vuotta. EASA:n eli Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston kansainväliset määräykset kuitenkin kieltävät ammattilentämisen 65 ikävuoden jälkeen.

Tuleeko lentäjän kouluttautua 65 vuotta täytettyään uuteen ammattiin? Jos yhtiössä ei ole lisäeläkejärjestelmää tai se on riittämätön, lentäjän työsuhde saattaa päättyä ikäperusteisesti ilman oikeutta eläkkeeseen. Kouluttautuminen uuteen ammattiin toimeentulon järjestämiseksi korkealla iällä on haastavaa. Lentäjän työura ja koulutus eivät sellaisenaan mahdollista työmarkkinakelpoisuutta lentoalan asiantujatehtävien ulkopuolella.

Kansainvälisesti lentäjille on järjestetty lisäeläkemahdollisuus, mutta ei kaikkialla.

Lentoyhtiöissä on kansainvälisesti järjestetty lentäjien eläke-edut mahdollistamaan varhaiseläke joko puhtaasti kansallisiin järjestelmiin perustuen tai vaihtoehtoisesti rinnakkain erilaisten maksuperusteisten (defined contribution) tai etuusperusteisten (deinned benefit) eläkejärjestelmien yhdistelmillä. Varhaiseläkemalleissa on haluttu huomioida ammattimaisen lentäjäntyön aiheuttama henkinen ja fyysinen rasitus, sekä lääketieteellisten vaatimusten kiristyminen.

Kaikki uudet lisäeläkejärjestelmät ovat Suomessa lentäjille maksuperusteisia ja niiden riittävyys on täysin riippuvainen tuotosta ja uran pituudesta. Suomen lentäjäliitto vaatii tilanteen huomioimista eläkejärjestelmän kehittämisen ja tarkastelun tullessa eteen.